kuva Jyväskylä

 

Elämäni kaupunki on Jyväskylä, jossa vietin lapsuuteni ja nuoruuteni puolivuotiaasta vauvasta vuoteen -85 asti. Viikko sitten kävimme siellä minilomalla kummipoikamme ylioppilasjuhlissa. Saimme viettää yhdessä vajaan vuorokauden. Oli niin ihanaa, hauskaa, herkullista ja kivaa olla yhdessä ❤  Niin paljon muistoja tuli mieleen, niin paljon kiitollisuutta menneistä ajoista ja ihmisistä. Haikeudeltakaan en tosin välttynyt.

Maanantaina kerkesimme tehdä pienen sightseeingin Viitaniemessä, hautausmailla ja Harjun vesitornissa. Asuin aikoinaan Viitaniemessä, jossa asui siihen aikaan tosi paljon lapsia. Lapsuutemme pihaleikit eivät unohdu koskaan. On suuri onni, että Viitaniemen alue on säilytetty ennallaan. Tosin puut ja pensaat ovat kasvaneet niin suuriksi, että Tuomiojärvelle ei enää näe vanhan asuintalon parvekkeilta ja parkkipaikalta. Laajavuori auringonlaskuineen sentään näkyy juuri ja juuri. Kasinonmäki on kyllä kutistunut tosi paljon vuosien varrella!

Kävimme sekä Mantykankaan että Vanhalla hautausmaalla rakkaiden haudoilla. Vanhalla hautausmaalla kävelimme aika pitkään, niinkuin tuli tehtyä aikoinaankin.

Vesilinna oli entisellään, tosin sekin on kummallisesti kutistunut. Maisemat sieltä ovat yhtä rakkaat kuin ennenkin. Tällä kertaa ihastelin erityisesti tornin portaikkoja rakenteineen ja maisemineen.

Ensi kerralla tavataankin sitten isommalla porukalla 🙂

 

 

 

2 comments

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s